Kiitollisuus
Kerron sinulle pienen tarinan kiitollisuudesta.
Tämä tarina on tosi.
Olin yhtenä kesäkuun aamuna matkalla Stadikalle uimaan, kun päätinkin matkalla poiketa Talvipuutarhassa. Istahdin palmujen katveeseen ja mieleeni muistui aika, jolloin olin muuttanut Helsinkiin. Tuolloinkin tapanani oli istahtaa tuohon samaan kohtaan usein ennen Stadikan altaaseen pulahtamista.
Tuo paikka on minulle merkittävä, sillä eräänä kesäpäivänä, yli 10 kesää sitten, tajusin ensimmäistä kertaa pitäväni omasta seurastani. Ensimmäistä kertaa elämässäni en kaivannut muita seuraani. Olin tyytyväinen ihan itsekseni. Siinä minä istuin onnellisena itseni kanssa hiljaisuudessa kukkasia ja kasveja ihaillen. Olin löytänyt rauhan itseni kanssa. Tänä kesänä tuo rauha on edelleen läsnä.
<3
Ennen tuota rauhan tunnetta, olin ollut eksyksissä itseni kanssa pitkään. Lapsena ja teininä olin onnellinen nuori. Jossain kohtaa huomasinkin, että en viihtynytkään enää itseni kanssa enkä omassa elämässäni. Miten olinkaan ajautunut tähän.
Moni asia oli vaikuttanut siihen, etten elänytkään tuolloin parikymppisyyden puolivälissä sitä elämää, minkä olin itselleni aina kuvitellut. Pelkäsin katkeroituvani, sillä elämä ei ollutkaan sellaista, jonka koin omakseni. Kaikki pikkaisen tökki.
Havahtuminen tähän tietoisuuteen ei ollut mukava, mutta auttoi tekemään muutoksia omassa elämässäni. Tajusin olevani luonnostani (huom, puhun egostani) epäilevä, haasteita pelkäävä ja murhetivaisuuteen taipuvainen.
Päätin tuolloin, että näin ei voi jatkua. En voi antaa noiden negatiivisten tunteiden videä kaikkea ilmatilaa elämässäni. Oivalsin alhossani, että se mihin keskityn lisääntyy. Tajusin, että kiinnittämällä huomioni negatiivisuuteen tai huoleen, ne vain lisääntyvät ja kulkevat samaa kehää. Ei ihme, että pikkaisen tökki.
Päätös toi minut kiitollisuusharjoitusten luo. Aloin kiinnittääkin (mielestäni) negatiivisten asioiden (joita koin olevan paljon) sijaan huomioni yksittäisiin asioihin, jotka ovat elämässäni kivoja tai ihan hyvin. Aloitin yhdestä asiasta per päivä. Alkuun minua hieman nolotti, koska kiitollisuusharjoitus kuulosti korvaani aika dorkalta ja lällyltä.
Muistan elävästi, että tehdessäni ensimmäisen kerran harjoitusta, en tiennyt miten homma toimisi. Pohtiessani mistä lähteä liikkeelle, huomioni kiinnittyi pieneen sievään mutteripannuun, jolla keitti aina hyvät kahvit. Tunsin yhtäkkiä tuntevani kiitollisuutta tuosta mutteripannusta. Ai näin tämä toimii.
Päivä päivältä huomasin kiinnittävän huomiota yhä enemmän asioihin, jotka olivat hyvin elämässäni. Myös aiemmin ankeilta näyttäneet asiat näyttäytyivätkin nyt uudessa valossa. Hiljalleen harjoitusta päivä päivältä jatkamalla aloin kiinnittää ulkoisten asioiden lisäksi huomioni myös niihin asioihin, jotka olivat itsessäni minussa ihan ok.
Ja sitten tuona yhtenä kesäisenä päivänä, muutama kuukausi tuosta ensimmäisestä harjoituksesta mutteripannun kanssa, löysin rauhan itseni kanssa palmun katveessa istuessani. Uskalsin jopa ensimmäistä kertaa sanoa pitäväni itsestäni.
Kiitollisuusharjoitus mullisti oman suhtautumisen itseeni. Se mullisti elämäni.
Teen edelleen kiitollisuusharjoitusta päivittäin. Myös niinä päivinä, kun luontainen murehtija ja hermoilija minussa nostaa päätään ja kaikki näyttää ankealta, muistutan itseäni kääntämään katseeni niihin asioihin, jotka ovat hyvin. (Tarkennuksena: Ei tuo murehtiva ja draamaan taipuvainen egoni hiljaa edelleenkään ole. En vain anna sille enää niin paljon tilaa.)
Olen siis opetellut katsomaan maailmaa positiivisesti. Olen opetellut näkemään kiitollisuutta menneisyydessäni, asioissa jotka eivät ehkä ole just oman mieleni mukaisia ja ennen kaikkea itsessäni.
<3
KIITOLLISUUSHARJOITUS
Jos kiitollisuusharjoitus kuulostaa sinustakin lällyltä, suosittelen lämpimästi kokeilemaan sitä siitäkin huolimatta. Ja todella paneutumaan siihen:
Kirjoita (vahvistaa kiitollisuuden tunnetta, kun näet syyn) nyt
3 asiaa, jotka ovat ihan hyvin elämässäsi tänään
3 asiaa itsessäsi, josta pidät tänään
Katsele noita kirjoittamiasi asioita ja tunne tuo kiitollisuus näitä asioita kohtaan sydämessäsi. Kasvata tuota kiitollisuuden tunnetta.
Jatka harjoitusta syksyn ajan. Katso, mitä tapahtuu.
Uskallatko?
<3
Tänään minä olen kiitollinen itselleni siitä, että egoni estelystä huolimatta lähdin tutustumaan kiitollisuusharjoituksen voimaan ja annoin sen muuttaa elämäni suunnan.
Lempeää päivää!
<3 Aija
Lue myös: